APA 7 viittausohje opiskelijalle: tekstiviitteet ja lähdeluettelo selkeästi

Olet löytänyt hyvän artikkelin, käyttänyt sen ajatusta kappaleessasi ja pysähdyt sitten samaan kohtaan kuin moni muukin: tuleeko sulkeisiin tekijä, vuosi, sivunumero, pilkku vai &-merkki? APA 7 viittausohje näyttää yksinkertaiselta, kunnes lähteitä on kymmenittäin, yksi artikkeli on kolmen tekijän kirjoittama, toisella ei ole sivunumeroita ja verkkolähteestä puuttuu päiväys. Kandidaatintutkielmassa, pro gradu -työssä ja seminaarityössä viitteet eivät ole vain tekninen loppusilaus, vaan lukijan reitti siihen, mistä väitteesi tulevat. Jos reitti katkeaa, myös tekstin uskottavuus kärsii. Siksi viittaaminen kannattaa rakentaa samalla kun kirjoitat, ei vasta palautusta edeltävänä iltana.

APA 7 -tyylissä tekstiviite kertoo lyhyesti, kenen ajatukseen viittaat ja miltä vuodelta lähde on. Lähdeluettelo antaa saman lähteen täydet tiedot niin, että lukija löytää sen ilman arvailua. Paras työskentelytapa on tarkistaa jokaisesta lähteestä sama nelikko: tekijä, vuosi, otsikko ja julkaisupaikka tai saatavuustieto.

In this guide

• Mikä on APA 7 viittausohje ja milloin sitä käytetään?
• Miten APA tekstiviite rakennetaan käytännössä?
• Miten APA 7 lähdeviitteet merkitään eri lähdetyypeissä?
• Millainen on toimiva APA lähdeluettelo esimerkki opiskelijatyössä?
• Miten viitata APA-tyylillä, kun lähteellä on monta tekijää tai ei tekijää?
• Miten APA 7 viittausohje toimii eri tieteenaloilla?
• Mitä virheitä opiskelijat tekevät yleisimmin APA 7 -viittauksissa?
• Miten tarkistat APA 7 -viitteet ennen palautusta?

Mikä on APA 7 viittausohje ja milloin sitä käytetään?

APA 7 viittausohje on tekijä-vuosi-järjestelmä, jossa tekstissä näkyy lyhyt viite ja lähdeluettelossa täydet julkaisutiedot. Sitä käytetään laajasti esimerkiksi psykologiassa, kasvatustieteissä, terveystieteissä, hoitotieteessä, liiketaloudessa ja monissa yhteiskuntatieteissä. Opiskelijan kannalta tärkein ajatus on tämä: jokaisen tekstiviitteen pitää vastata yhtä lähdeluettelon merkintää.

Tekijä-vuosi-järjestelmän perusidea

Tekstiviite tarkoittaa tekstin sisällä olevaa lyhyttä lähdemerkintää, kuten (Korhonen, 2021). Se kertoo lukijalle, mistä lähdeluettelon kohdasta lähteen täydet tiedot löytyvät.

Lähdeluettelo tarkoittaa työn lopussa olevaa aakkosellista luetteloa kaikista lähteistä, joihin tekstissä on viitattu. APA 7 lähdeviitteet eivät siis elä irrallaan: tekstiviite ja lähdeluettelomerkintä muodostavat parin.

Perusmuoto on yksinkertainen:

Parafraasi tekstissä: Oppimismotivaatio voi muuttua opintojen aikana useiden yksilöllisten ja sosiaalisten tekijöiden vaikutuksesta (Laine, 2020).

Tässä lukija etsii lähdeluettelosta kohdan “Laine, 2020”. Jos sitä ei löydy, viite on puutteellinen. Jos lähdeluettelossa on Laineen lähde mutta sitä ei mainita tekstissä, lähde ei kuulu APA-tyylisessä lähdeluettelossa mukaan.

Miksi suomalaisessa yliopistotyössä APA 7 näkyy usein?

Suomalaisissa yliopistoissa viittaustyyli voi määräytyä oppiaineen, opettajan, tutkinto-ohjelman tai kurssiohjeen mukaan. APA 7 on yleinen, koska se toimii hyvin tutkimuksissa, joissa lähteiden ajankohta on merkittävä osa väitteen arviointia. Esimerkiksi psykologian, kasvatustieteen ja hoitotieteen opiskelija tarvitsee usein näkyviin sekä tekijän että julkaisuvuoden, koska teoria, menetelmät ja suositukset muuttuvat ajan mukana.

Jos työsi aihe ei ole vielä kunnolla rajattu, viitteiden hallinta vaikeutuu nopeasti. Aiheen rajaus vaikuttaa siihen, millaisia lähteitä tarvitset ja kuinka paljon niitä tulee. Tässä vaiheessa auttaa usein tutkimusaiheen rajaaminen toteuttamiskelpoiseksi, koska liian laaja aihe tuottaa myös liian hajanaisen lähdeluettelon.

Miten APA tekstiviite rakennetaan käytännössä?

APA tekstiviite rakennetaan tavallisesti tekijän sukunimestä ja julkaisuvuodesta. Jos lainaat sanasta sanaan, lisää myös sivunumero tai muu paikannus, jos sivunumeroa ei ole. Tekstiviite voi olla sulkeissa virkkeen lopussa tai osa virkettä, jolloin tekijä mainitaan tekstissä ja vuosi sulkeissa.

Sulkeellinen ja kertova tekstiviite

APA-tyylissä on kaksi tavallista tapaa viitata. Sulkeellinen viite sijoittaa tekijän ja vuoden sulkeisiin. Kertova viite nostaa tekijän osaksi lausetta.

Sulkeellinen viite:

Opiskelijoiden ajanhallinnan vaikeudet voivat näkyä palautusten kasaantumisena kurssin loppuun (Niemi, 2022).

Kertova viite:

Niemi (2022) kuvaa, että opiskelijoiden ajanhallinnan vaikeudet voivat näkyä palautusten kasaantumisena kurssin loppuun.

Molemmat ovat oikein. Valinta riippuu siitä, haluatko painottaa lähteen kirjoittajaa vai lähteestä nousevaa ajatusta. Jos kappaleessa vertailet tutkijoiden näkemyksiä, kertova muoto voi tehdä argumentista selkeämmän. Jos lähde tukee taustaväitettä, sulkeellinen viite riittää usein.

Parafraasi ja suora lainaus

Parafraasi tarkoittaa lähteen ajatuksen esittämistä omin sanoin. APA 7 suosii parafraasia, koska se osoittaa, että olet ymmärtänyt lähteen etkä vain siirtänyt tekstiä omaan työhösi.

Suora lainaus tarkoittaa lähteen sanamuodon toistamista täsmälleen. Silloin tekstiviitteeseen lisätään sivunumero: (Hakala, 2021, s. 45). Englanninkielisissä APA-esimerkeissä käytetään usein “p.” tai “pp.”, mutta suomenkielisessä opiskelijatyössä monet oppiaineet hyväksyvät sivun lyhenteeksi “s.”. Tarkista kuitenkin aina oman oppiaineesi ohje.

Heikko ja vahvempi tapa näyttää ero:

Heikko opiskelijaversio	Vahvempi uudelleenkirjoitus
Motivaatio vaikuttaa oppimiseen (Virtanen, 2020).	Virtasen (2020) mukaan opiskelumotivaatio voi tukea oppimista erityisesti silloin, kun opiskelija kokee tehtävän tavoitteet ymmärrettäviksi ja saavutettaviksi.
“Hoitotyössä vuorovaikutus on tärkeää” (Salmi, 2019).	Salmi (2019, s. 88) kuvaa potilaan ja hoitajan välisen vuorovaikutuksen vaikuttavan siihen, miten turvalliseksi potilas kokee kotiutusohjeet.

Ensimmäinen vahvempi versio tekee näkyväksi, mitä motivaatiolla tarkoitetaan. Toinen lisää suoraan lainaukseen sivunumeron ja sitoo lainauksen selvästi asiayhteyteen.

Kolmen askeleen tapa lisätä tekstiviite

Kun mietit, miten viitata APA-tyylillä yksittäisessä kappaleessa, käytä samaa pientä prosessia joka kerta:

1. Päätä, onko kyseessä parafraasi vai suora lainaus.
2. Lisää tekijän sukunimi ja julkaisuvuosi joko sulkeisiin tai lauseeseen.
3. Lisää sivunumero, jos käytät suoraa lainausta tai viittaat hyvin tarkkaan kohtaan lähteessä.

Tämä rutiini estää yleisen virheen, jossa opiskelija kirjoittaa ensin viitteettömän kappaleen ja yrittää myöhemmin muistaa, mikä ajatus tuli mistäkin lähteestä.

Miten APA 7 lähdeviitteet merkitään eri lähdetyypeissä?

APA 7 lähdeviitteet merkitään lähdeluetteloon lähdetyypin mukaan, mutta peruslogiikka pysyy samana: tekijä, vuosi, otsikko ja lähdepaikka. Artikkelissa lähdepaikka on lehti, kirjassa kustantaja ja verkkolähteessä usein sivusto tai URL. DOI merkitään, jos lähteellä on sellainen.

Tieteellinen artikkeli

Tieteellinen artikkeli on monen opiskelijatyön tärkein lähdetyyppi. Siksi sen muoto kannattaa opetella ensin. Perusmuoto on:

Tekijä, A. A., & Tekijä, B. B. (vuosi). Artikkelin otsikko. Lehden nimi, vuosikerta(numero), sivut. https://doi.org/xxxxx

Kuvitteellinen esimerkki:

Lehto, M., & Saarinen, P. (2021). Opiskelijoiden palautekokemukset verkkokursseilla. Kasvatustieteen tutkimus, 52(2), 115–132. https://doi.org/10.0000/kt.2021.52.2

Lehden nimi ja vuosikerta kursivoidaan. Artikkelin otsikkoa ei kursivoida. DOI esitetään linkkimäisessä muodossa, jos sellainen on saatavilla.

Jos et ole varma, onko lähde tieteellinen artikkeli vai esimerkiksi ammatillinen katsaus, arvioi lähde ennen kuin rakennat viitettä. Siihen sopii luotettavien tieteellisten lähteiden arviointi, koska APA-muoto ei tee heikosta lähteestä akateemisesti vahvaa.

Kirja ja kirjan luku

Kirjan viite on usein lyhyempi kuin artikkelin viite. Perusmuoto on:

Tekijä, A. A. (vuosi). Kirjan otsikko. Kustantaja.

Kuvitteellinen esimerkki:

Mäkinen, T. (2020). Laadullisen tutkimuksen perusteet opiskelijalle. Oppimisen kustannus.

Jos käytät toimitetun teoksen yksittäistä lukua, viitteeseen merkitään luvun kirjoittaja, luvun otsikko, toimittajat, kirjan nimi, sivut ja kustantaja. Tämä ero on tärkeä, koska luvun ajatuksesta vastaa luvun kirjoittaja, ei koko kirjan toimittaja.

Kuvitteellinen muotoesimerkki:

Aaltonen, S. (2019). Haastatteluaineiston analyysin vaiheet. Teoksessa K. Ranta & L. Vuori (toim.), Laadulliset menetelmät käytännössä (s. 45–68). Yliopistopaino.

Verkkolähde ja organisaation julkaisu

Verkkolähteissä opiskelijat tekevät eniten virheitä, koska sivuilla voi olla päivityspäivä, julkaisupäivä, organisaatiotekijä tai ei selkeää tekijää lainkaan. APA 7:ssa verkkolähteen perusmuoto on:

Tekijä tai organisaatio. (vuosi, päivä kuukausi). Otsikko. Sivuston nimi. URL

Jos tekijä ja sivuston nimi ovat sama organisaatio, sivuston nimeä ei yleensä tarvitse toistaa. Jos päivämäärää ei ole, käytetään merkintää “ei pvm.” tai oppiaineen suosimaa vastaavaa muotoa.

Esimerkki organisaatiosta tekijänä:

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (2023). Kouluterveyskyselyn tulokset. https://example.fi

Käytä verkkolähteitä harkiten. Kandidaatintutkielmassa ja pro gradussa verkkolähde voi olla perusteltu esimerkiksi lainsäädännön, tilaston, viranomaisohjeen tai organisaation raportin kohdalla, mutta teoreettisen väitteen tueksi vertaisarvioitu tutkimus on usein parempi.

Millainen on toimiva APA lähdeluettelo esimerkki opiskelijatyössä?

Toimiva APA lähdeluettelo esimerkki näyttää lukijalle, että kaikki tekstissä mainitut lähteet löytyvät lopusta aakkosjärjestyksessä ja yhtenäisessä muodossa. Lähdeluettelossa ei luetella kaikkea lukemaasi, vaan vain ne lähteet, joihin työssä todella viitataan. Jokaisen rivin muoto kertoo lähdetyypin.

Aakkosjärjestys ja sisennys

APA-lähdeluettelo järjestetään ensimmäisen tekijän sukunimen mukaan. Jos samalla tekijällä on useita lähteitä, järjestys määräytyy vuoden perusteella vanhimmasta uusimpaan. Jos samalla tekijällä on samalta vuodelta useita lähteitä, käytetään kirjaimia: 2021a, 2021b.

Varsinaisessa taitossa APA käyttää riippuvaa sisennystä: ensimmäinen rivi alkaa vasemmalta, ja seuraavat rivit sisennetään. Markdown-tekstissä sisennystä ei aina voi näyttää samalla tavalla, mutta lopullisessa tiedostossa tai tekstinkäsittelyohjelmassa se kannattaa asettaa.

Pieni kuvitteellinen lähdeluettelo voisi näyttää tältä:

Aaltonen, S. (2019). Haastatteluaineiston analyysin vaiheet. Teoksessa K. Ranta & L. Vuori (toim.), Laadulliset menetelmät käytännössä (s. 45–68). Yliopistopaino.

Lehto, M., & Saarinen, P. (2021). Opiskelijoiden palautekokemukset verkkokursseilla. Kasvatustieteen tutkimus, 52(2), 115–132. https://doi.org/10.0000/kt.2021.52.2

Mäkinen, T. (2020). Laadullisen tutkimuksen perusteet opiskelijalle. Oppimisen kustannus.

Tekstiviitteen ja lähdeluettelon vastaavuus

Lähdeluettelon tärkein testi on vastaavuus. Jos tekstissä lukee (Lehto & Saarinen, 2021), lähdeluettelossa pitää olla juuri Lehdon ja Saarisen vuoden 2021 lähde. Jos lähdeluettelossa on Mäkinen (2020), tekstissä pitää olla ainakin yksi viittaus Mäkiseen.

Vertailu auttaa havaitsemaan eron toimivan ja ongelmallisen version välillä:

Ongelmallinen versio	Toimiva APA 7 -versio
Tekstissä: (Lehto, 2021). Lähdeluettelossa: Lehto, M., & Saarinen, P. (2021).	Tekstissä: (Lehto & Saarinen, 2021). Lähdeluettelossa samat kaksi tekijää.
Tekstissä: (THL, 2023). Lähdeluettelossa: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (2023).	Ensimmäisessä tekstiviitteessä: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL, 2023), myöhemmin: (THL, 2023), jos lyhenne on otettu käyttöön selvästi.
Lähdeluettelossa on artikkeli, johon tekstissä ei viitata.	Poista lähde luettelosta tai lisää viite kohtaan, jossa lähteen ajatus todella näkyy.
Tekstissä on “(Virtanen)” ilman vuotta.	Lisää vuosi: (Virtanen, 2020).

Tämä on myös hyvä hetki tarkistaa, vastaako lähteistö tutkimuskysymystä. Jos huomaat keränneesi paljon kiinnostavia mutta sivuun jääviä lähteitä, ongelma voi olla kysymyksen rajauksessa. Siihen liittyy läheisesti ideoista rajatuksi tutkimuskysymykseksi.

Miten viitata APA-tyylillä, kun lähteellä on monta tekijää tai ei tekijää?

Kun lähteellä on monta tekijää, APA 7 käyttää tekstissä lyhennettyjä muotoja, mutta lähdeluettelossa tekijät merkitään tarkemmin. Kahden tekijän lähteessä molemmat nimet näkyvät aina tekstiviitteessä. Kolmen tai useamman tekijän lähteessä käytetään jo ensimmäisestä viittauksesta alkaen muotoa “et al.” tekstissä.

Yksi, kaksi ja vähintään kolme tekijää

Yhden tekijän lähde on yksinkertainen:

(Hämäläinen, 2021)

Kahden tekijän sulkeellisessa viitteessä käytetään &-merkkiä:

(Hämäläinen & Koski, 2021)

Kertovassa viitteessä nimet voi kirjoittaa lauseeseen:

Hämäläinen ja Koski (2021) tarkastelevat opiskelijoiden palautekäytäntöjä.

Kolmen tai useamman tekijän lähde lyhennetään tekstissä:

(Hämäläinen et al., 2021)

Lähdeluettelossa tekijöitä ei kuitenkaan katkaista samalla tavalla heti ensimmäisen nimen jälkeen. APA 7:n tarkat rajat tekijämäärille kannattaa tarkistaa oman oppilaitoksen ohjeesta tai APA:n manuaalista, jos kirjoittajia on paljon.

Kun tekijää tai vuotta ei löydy

Jos lähteellä ei ole selkeää henkilötekijää, tekijänä voi olla organisaatio. Esimerkiksi ministeriö, virasto, järjestö tai tutkimuslaitos voi toimia tekijänä. Tällöin tekstiviite rakennetaan organisaation nimestä:

(Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2022)

Jos julkaisuvuotta ei ole näkyvissä, käytetään “ei pvm.” tai oppiaineen ohjeistamaa vastaavaa merkintää:

(Opiskelijavalinnan kehittämishanke, ei pvm.)

Käytä päivämäärätöntä lähdettä varoen. Jos lähteen ajankohta on väitteesi kannalta keskeinen, päivämäärän puuttuminen voi heikentää lähteen käyttökelpoisuutta. Esimerkiksi terveyssuosituksissa, tilastoissa ja lainsäädäntöä koskevissa teksteissä ajantasaisuus on osa lähteen laatua.

Saman tekijän useat julkaisut

Jos viittaat saman tekijän useaan samana vuonna julkaistuun lähteeseen, lisää vuosiluvun perään kirjain:

(Kallio, 2022a)
(Kallio, 2022b)

Kirjaimet määräytyvät lähdeluettelon aakkosjärjestyksen mukaan, eivät sen mukaan, missä järjestyksessä käytit lähteitä työssä. Tämä yksityiskohta unohtuu helposti, jos lähdeluetteloa muokataan viime hetkellä.

Jos kappaleessa viittaat useaan lähteeseen samassa sulkeessa, erota ne puolipisteellä:

(Kallio, 2022a; Nieminen, 2020; Ranta & Leppänen, 2021)

Tällainen viite sopii esimerkiksi kohtaan, jossa osoitat, että useampi tutkimus käsittelee samaa ilmiötä. Älä kuitenkaan kasaa viitteitä virkkeen loppuun vain näyttämään “tieteelliseltä”; kerro myös, mitä lähteet tekevät argumentissasi.

Miten APA 7 viittausohje toimii eri tieteenaloilla?

APA 7 viittausohje toimii samalla peruslogiikalla eri tieteenaloilla, mutta viitteiden käyttötapa vaihtelee kysymyksen, aineiston ja lähdetyypin mukaan. Psykologiassa korostuvat usein tutkimusartikkelit ja teoriat, hoitotieteessä suositukset ja empiiriset tutkimukset, kasvatustieteessä opetuksen ja oppimisen tutkimus. Liiketaloudessa mukaan voi tulla raportteja, toimialalähteitä ja organisaatioaineistoa.

Psykologia ja yhteiskuntatieteet

Psykologian kandityössä aiheena voisi olla korkeakouluopiskelijoiden koettu stressi ja palautumisen tavat. Tekstissä ei riitä, että kirjoitat “stressi vaikuttaa oppimiseen” ja lisäät yhden viitteen. Parempi kappale erottaa käsitteet: koettu stressi, palautuminen, opiskelukyky ja mahdolliset mittarit.

Esimerkki:

Korkeakouluopiskelijoiden koettu stressi voidaan määritellä tilanteeksi, jossa opiskelija arvioi vaatimusten ylittävän käytettävissä olevat voimavaransa (Miettinen, 2020). Palautumista tarkastelevissa tutkimuksissa huomio kohdistuu usein uneen, vapaa-ajan irrottautumiseen ja sosiaaliseen tukeen (Rossi et al., 2022).

Tässä APA tekstiviite ei vain “todista” väitettä. Se näyttää, minkä käsitteen määritelmä tulee mistäkin lähteestä.

Terveystieteet ja hoitotiede

Hoitotieteen pro gradu -työssä aiheena voisi olla ikääntyneiden potilaiden lääkehoitoon sitoutuminen kotiutuksen jälkeen. Tällaisessa työssä lähteitä voi olla monenlaisia: tutkimusartikkeleita, hoitosuosituksia, viranomaisohjeita ja mittareita koskevia julkaisuja.

Esimerkki:

Kotiutuksen jälkeinen lääkehoitoon sitoutuminen voi heikentyä, jos potilas ei ymmärrä lääkitysmuutosten perusteluja tai kirjalliset ohjeet ovat ristiriidassa suullisen ohjauksen kanssa (Karppinen & Laakso, 2021). Hoitajan antama ohjaus kannattaa kuvata erikseen, koska se on sekä potilasturvallisuuden että omahoidon kannalta keskeinen osa kotiutusprosessia (Salonen et al., 2020).

Tällaisessa tekstissä vuosiluvut auttavat lukijaa arvioimaan ajantasaisuutta. Vanha lähde ei ole automaattisesti väärä, mutta kliinisissä aiheissa tuoreus pitää perustella tarkemmin kuin klassikkoteorioissa.

Kasvatustiede ja liiketalous

Kasvatustieteen seminaarityössä aiheena voisi olla formatiivinen palaute yläkoulun matematiikan opetuksessa. APA-viitteissä näkyy usein sekä oppimisteoria että empiirinen luokkahuonetutkimus.

Liiketalouden kandidaatintutkielmassa aiheena voisi olla etätyön johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Silloin lähteistö voi yhdistää tieteellisiä artikkeleita, organisaatiotutkimusta ja rajatusti toimialaraportteja. Jos muotoilet samalla työn tavoitetta, osatavoitteita tai hypoteesia, tavoitteesta osatavoitteisiin ja hypoteesiin etenevä rakenne auttaa erottamaan, mihin väitteisiin tarvitset tutkimuslähteitä ja mihin taustatietoa.

Oikeustieteessä APA ei ole aina ensisijainen tyyli, koska oikeuslähteillä on usein omat viittaustapansa. Jos kurssilla kuitenkin pyydetään APA-tyyliä, varmista erikseen, miten lait, hallituksen esitykset ja oikeustapaukset merkitään oppiaineesi ohjeessa.

Mitä virheitä opiskelijat tekevät yleisimmin APA 7 -viittauksissa?

Opiskelijat tekevät APA 7 -viittauksissa useimmiten virheitä vastaavuudessa, sivunumeroissa, tekijämäärissä ja lähdetyypin tunnistamisessa. Ongelma ei yleensä ole se, ettei opiskelija välittäisi viitteistä, vaan se, että viitteitä korjataan liian myöhään. Kun virhe toistuu koko työssä, sen korjaaminen vie paljon enemmän aikaa kuin yhden viitteen tarkistus kirjoitusvaiheessa.

Yleisimmät virheet opiskelijan tekstissä

1. Lähdeluettelo ja tekstiviite eivät täsmää
   Opiskelija kirjoittaa: “Verkkokurssien palaute koetaan usein epäselväksi (Lehto, 2021).” Lähdeluettelossa lähde on kuitenkin “Lehto, M., & Saarinen, P. (2021).”
   Korjaus: tekstiviitteeseen merkitään molemmat tekijät: (Lehto & Saarinen, 2021).

2. Suorasta lainauksesta puuttuu sivunumero
   Opiskelija kirjoittaa: “Ohjaus on ‘potilaan turvallisuuden kannalta keskeinen osa kotiutusta’ (Salmi, 2019).”
   Korjaus: lisää paikannus: (Salmi, 2019, s. 88). Jos sivunumeroita ei ole, käytä kappalenumeroa tai muuta oppiaineen hyväksymää paikannusta.

3. “Et al.” -muotoa käytetään väärässä kohdassa
   Opiskelija kirjoittaa kahden tekijän lähteestä: (Ranta et al., 2020), vaikka lähteellä on vain Ranta ja Leppänen.
   Korjaus: kahden tekijän lähteessä molemmat näkyvät aina: (Ranta & Leppänen, 2020).

4. Verkkosivun tekijäksi merkitään selaimen osoite tai sivuston etusivu
   Opiskelija kirjoittaa lähdeluetteloon: “www.thl.fi. (2023). Kouluterveyskysely.”
   Korjaus: tekijäksi merkitään organisaatio, otsikko kirjoitetaan julkaisun mukaan ja URL lisätään loppuun: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (2023). Kouluterveyskyselyn tulokset. URL

5. Viite lisätään kappaleen loppuun, vaikka koko kappaleessa on useita lähteitä
   Opiskelija kirjoittaa pitkän kappaleen, jossa määrittelee käsitteen, kuvaa aiempaa tutkimusta ja esittää tilaston, mutta lisää loppuun vain yhden viitteen.
   Korjaus: sijoita viite sen väitteen lähelle, jota lähde tukee. Jos väitteet tulevat eri lähteistä, ne tarvitsevat omat viitteensä.

Miksi “korjaan viitteet lopuksi” on riskialtis suunnitelma?

Viitteiden lykkääminen tuntuu tehokkaalta, kun kirjoittaminen etenee. Ongelma näkyy vasta lopussa: et enää muista, mikä parafraasi tuli mistäkin artikkelista, mikä oli omaa tulkintaasi ja mikä oli lähteen tarkka käsite. Silloin aikaa kuluu lähteiden uudelleen avaamiseen eikä tekstin laadun parantamiseen.

Parempi tapa on pitää lähdeviite mukana jo muistiinpanoissa. Kirjoita jokaisen muistiinpanon yhteyteen tekijä, vuosi ja sivu tai artikkelin kohta. Kun siirrät ajatuksen luonnokseen, viite siirtyy mukana.

Miten tarkistat APA 7 -viitteet ennen palautusta?

Tarkista APA 7 -viitteet kahdessa suunnassa: tekstistä lähdeluetteloon ja lähdeluettelosta takaisin tekstiin. Sen jälkeen tarkista lähdetyyppien muoto, kursivoinnit, DOI-linkit, sivunumerot ja tekijämäärät. Viimeinen tarkistus kannattaa tehdä vasta, kun työn rakenne ja lähteiden määrä eivät enää muutu.

Käytännön tarkistusjärjestys

Aloita tekstiviitteistä. Käy työ läpi hakemalla sulkeita tai käyttämällä tekstinkäsittelyohjelman hakua vuosilukuihin, jos se auttaa. Jokaisen viitteen kohdalla kysy: löytyykö sama tekijä ja vuosi lähdeluettelosta?

Toiseksi tee päinvastainen tarkistus. Lue lähdeluettelo rivi riviltä ja varmista, että jokaiseen lähteeseen viitataan tekstissä. Jos lähde on jäänyt vain lukutaustaksi, poista se lähdeluettelosta.

Kolmanneksi tarkista lähdetyypit. Artikkelin, kirjan, kirjan luvun ja verkkolähteen muodot eroavat toisistaan. Viitteiden yhtenäisyys kertoo lukijalle, että hallitset aineistosi.

Ennen kuin jatkat: APA 7 -viittaamisen tarkistuslista

• Jokainen tekstiviite löytyy lähdeluettelosta samalla tekijällä ja vuodella.
• Jokainen lähdeluettelon lähde esiintyy tekstissä vähintään kerran.
• Suorissa lainauksissa on sivunumero tai muu tarkka paikannus.
• Kahden tekijän lähteissä molemmat nimet näkyvät tekstiviitteessä.
• Kolmen tai useamman tekijän lähteissä “et al.” on käytössä APA 7 -ohjeen mukaisesti.
• Verkkolähteissä tekijä on henkilö tai organisaatio, ei pelkkä URL.
• DOI on merkitty linkkimäisessä muodossa, jos DOI on saatavilla.
• Artikkelit, kirjat, kirjan luvut ja verkkolähteet on erotettu oikeilla muodoilla.
• Lähdeluettelo on aakkosjärjestyksessä ensimmäisen tekijän sukunimen mukaan.
• Tyylissä on noudatettu oman oppiaineen tai kurssin mahdollisia tarkennuksia.
• APA lähdeluettelo esimerkki ei ole kopioitu mekaanisesti, vaan sovitettu omaan lähdetyyppiin.

Viimeinen laadun tarkistus

Kun tekninen muoto on kunnossa, katso vielä viitteiden tehtävää tekstissä. Hyvä lähdeviite ei ole koriste, vaan kertoo, mihin väite perustuu. Jos kappaleessa on monta viitettä mutta ei selvää omaa lausetta, lukija ei näe, mitä sinä päättelet lähteiden perusteella.

Kandidaatintutkielmassa ja pro gradussa tämä ero näkyy usein kirjallisuuskatsauksessa. Pelkkä lähteiden peräkkäinen luettelu tekee tekstistä referaattimaisen. Parempi ratkaisu on ryhmitellä lähteet teemoittain, vertailla niitä ja näyttää, miten ne liittyvät tutkimuskysymykseesi.

Suositellut sisäiset linkit

(Koontijärjestelmän metatieto — älä poista tätä osiota)

• Luotettavien tieteellisten lähteiden arviointi
• Tutkimusaiheen rajaaminen toteuttamiskelpoiseksi
• Ideoista rajatuksi tutkimuskysymykseksi
• Tavoitteesta osatavoitteisiin ja hypoteesiin etenevä rakenne

---